Espressokeitin

Espressokeitin perustuu paineeseen, minkä avulla kuumaa vettä syötetään tiiviisti pakattujen kahvinpurujen ja suodattimen läpi. Paineen avulla saadaan aikaan vahvaa ja tiivisti kahvia, eli espressoa. Normaalisti paine vaihtelee 8-18 barin välillä keittimeistä ja asetuksista riippuen.

Perinteisesti espresso valmistetaan suoraan pieneen kuppiin, johon mahtuu 30ml valmista espressoa. Paineen ansiosta espresson pinnalle muodostuu asiaan kuuluva vaalea vaahto. Espressoon käytetään useimmiten hienoksi jauhetuista puruista, mitä voidaan pitää jo lähes jauheena.

Yleisimmin hienoksi jauhetut kahvinpurut laitetaan koneessa olevaan suodatinkahvaan, minkä avulla purut saadaan tiiviisti koneen sisään niin että paine ei pääse ulos espressoa valmistaessa.

Toinen, ja selvästi halvempi vaihtoehto espresson valmistamiseen on mutteripannu, josta voit lukea lisää linkistä.

Espressokeitin – historia

Tiettävästi ensimmäisen espressokeittimen rakensi Italialainen Angelo Moriondo. Hän myös patentoi keksintönsä vuonna 1884. Muutamaa vuotta myöhemmin, 1900-luvun alussa, myöskin Italialainen, Luigi Bezzera patentoi lukuisia parannuksia Moriondon alkuperäiseen keittimeen. Ensimmäiset kaupalliset espressokeittimet valmisti Desiderio Pavonin perustama yritys La Pavoni. Yhden laitteen valmistaminen kuitenkin kesti kokonaisen päivän, joten suuren mittakaavan kaupallistamisesta ei ollut kyse.

Ensimmäiset espressokeittimet toimivat höyryllä ja vielä tänäkin päivänä höyrytoimisia koneita löytyy markkinoilta sillä ne ovat edullisia valmistaa ja samalla ne ovat melko varmatoimisia.

Kahvatoimisia keittimiä saatiin odottaa 1900 luvun puoliväliin asti ja tälläkin kertaa kyseessä oli Italialainen pioneeri. Kahvakeitin eroaa höyrytoimisesta sitä, että siinä kuuma vesi pakotetaan purujen läpi kääntämällä keittimestä löytyvää kahvaa. Vesi painetaan purujen läpi joko manuaalisesti tai jousen avulla.

Kymmenisen vuotta myöhemmin oli aika ensimmäisen pumpputoimisen espressokeittimen, missä vesi painetaan purujen läpi pumpun tuottaman paineen avulla. Menetelmältään laite on sama kuin kahvatoiminen keitin, mutta pumppu hoitaa painamisen automaattisesti. Tätä nykyä pumppumalliset keittimet ovat yleisiä kotitalouksissa, sillä niissä ei käyttäjän tarvitse nähdä itse vaivaa espresson valmistamiseen.

Viimeisin luku espressokeittimien kehityksessä on vuonna 2005 esitelty ilmanpaineella toimiva keitin. Tässä laitteessa vesi lisätään putkeen purujen sekaan ja se painetaan suodattimen läpi ilmatiiviisti liitettävällä toisella putkella. Laitteen toimintaperiaatetta voisi verrata esimerkiksi lääkeruiskuun sillä erotuksella, että nesteestä suodatetaan purut pois painamisen yhteydessä.