Kahvipavut, eli kahvipensaan hedelmän siemenet

Pensaan hedelmät kerätään kypsinä lähes aina käsin. Hyödyllisintä on kerätä vain kypsät hedelmät, laadun pitämiseksi tasaisena, mutta yllättävän moni viljelijä kerää kerralla kaikki hedelmät välittämättä kypsyysasteesta.

Siemenet eli pavut poistetaan hedelmästä käyttäen märkä- tai kuivaprosessia. Märkäprosessissa hedelmästä poistetaan siemenet, jonka jälkeen niitä liotetaan vedessä pari päivää, minkä ansiosta siemenistä poistuu loputkin hedelmälihat ja muut jäämät.

Kuivaprosessia käytetään heikkolaatuisimmille pavuille, sillä menetelmä on selvästi halvempi ja helpompi toteuttaa. Hedelmistä poistetaan ylimääräiset oksat ja roskat, jonka jälkeen hedelmät laitetaan aurinkoon kuivumaan muutamaksi viikoksi niin että ne kuivuvat kauttaaltaan.

Kahvipapu eli siemen on hedelmästä irrottamisen jälkeen vihreä ja kypsyessään siitä tulee ruskea, keltainen tai punertava. Kahvipavut jaetaan pääasiassa kahteen päälajikkeeseen, jotka ovat arabica ja robusta.

Kypsät pavut saavat ominaisen värinsä vasta paahtamisen jälkeen. Paahdettu kahvipapu on vielä jauhettava, jotta siitä saadaan herkullista kahvia. Paras maku saadaan kun pavut jauhetaan vasta juuri ennen keittämistä kahvimyllyn avulla.

Arabica

Arabica on maailman suosituin kahvipapulajike ja sen osuus kahvintuotannossa on noin 75-80% ja sen uskotaan olevan ensimmäinen kahvin valmistuksessa käytetty papu. Arabica-kahvilaadun alkuperä on nimensä mukaan Arabiassa, missä sitä käytettiin yleisesti lääkkeenä. Kahvipensaat kasvavat parhaiten noin 15-24 °C asteen lämpötiloissa ja 1300-1500 metrin korkeudessa. Tästä syystä kahvilaatua kutsutaan myös vuoristokahviksi, eikä parhaita tuloksia saada aikaan alangoilla.

Kahvintuotannossa pensas pidetään yleisesti melko lyhyenä, eli noin kaksi metrisenä, jotta sadonkorjuu olisi helpompaa ja sen pystyisi tekemään ilman erityisiä välineitä. Luonnossa pensas voi olla jopa 12 metrinen.

Viljelyssä paljon on kiinni vallitsevista sääolosuhteista ja sato voi vaihdella hyvinkin paljon puolen ja viiden kilon välillä valmista kuivattua kahvipapua. Hedelmät ovat normaalisti noin 10-15mm halkaisijaltaan ja ne ovat kypsänä kirkkaan punaisia tai violetteja.

Arabica-kahvin tulevaisuus vaakalaudalla

Yle julkaisi hiljattain artikkelin, jossa pohditaan onko Arabica-kahvilaadulla tulevaisuutta. Ongelmana on ilmastonmuutos, joka on saanut aikaan herkän lajikkeen sadon heikkenemisen. Kuten aiemmin mainittua, Arabica viihtyy ylängöillä ja yleinen ilmaston lämpeneminen on johtanut ongelmiin. Myös suomalaiset yritykset kuten Paulig, ovat lähteneet pelastamaan Arabicaa, jotta suomalaisille olisi jatkossakin tarjolla rakastamaamme kahvia. Kahvipensaita yritetään suojella esimerkiksi istuttamalla varjopuita, kasvattamalla maanpeittokasveja sitomaan kosteutta, sekä korostamalla oikeanlaisen lannoituksen ja pensaanhoidon merkitystä. Käytännössä suomalaisten osuus toiminnassa on koulutuksen järjestämistä viljelijöille.

On ennustettu että Arabica-kahvin tuotanto puolittuu vuoteen 2080 mennessä, mutta ehkäisevät toimet on jo aloitettu ja ainakin Pauligilla uskotaan, että suunta voidaan muuttaa. On syytä toivoa, että pelastustoimet onnistuvat, sillä mikäli sato puolittuu, myös hinta vähintäänkin tuplaantuu, mikä tarkoittaisi yli kymmenen euron kahvipaketteja.

Robusta – Kongonkahvi

Kuten arvata saatta, robustan kahvipavuista saadaan noin 20-25% maailman kahvintuotannosta. Sen alkuperä on nimensä mukaisesti Kongossa, mistä se löydettiin 1800-luvun loppupuolella.

Robustan hapokkuudesta johtuen maku on kitkerämpi kuin arabicassa ja siksi sitä käytetään useimmiten pikakahvin ja espresson valmistukseen. Monesti kaupassa näkee myös niin sanottua blendiä, eli kahvilaatujen sekoitusta.

Hapokkuutensa takia robusta on myös vastustuskykyisempi taudeille ja papujen kerrotaan parantavan vastustuskykyä. Kasvuominaisuuksiltaan robusta ei ole yhtä nirso kuin arabica ja siksi sen viljely on helpompaa.